KD, CDU, SDP ja FDJ.
Kristillisdemokraattien yrittäessä esittää vaalikysymystä vaalirahasta, haistkahtaa painotuote
epäselvältä. Välikysymysluonnos on törkyttimellä muiden oppositio jengien
allekirjoitettavaksi. On tärkeää kysyä mihin toimiin hallitus ryhtyy luottamuksen
palauttamiseksi koko poliittiseen järjestelmään. Epäselvyyksiä tai ei, epävarmaa on koko
välikysymyksen toteutuminen, sillä muissa oppositioryhmissä ei olla innostuttu koko nivaskan
jättämisestä. Rikospoliisi ei aio tutkia alkuperäistä kohua, ja hyvä niin. Koska puolestaan
hallitus tekee rikosilmoituksen oppositiosta, sitä taikka tätä emme tiedä, miksi niin, niin tai näin
Suomessa ollaan kaikkeen tähän totuttu jo siinä vaiheessa kun suomalaiseksi synnytään. Suomen
parlamentti selvästikin oli kotihoidossa itsenäisyyden alkuvuodet, tutun ja turvallisen
Neuvostoliiton kainaloon oli hyvä rakentaa autonomiaa ja edelleen itsenäisyyttä.
Kypsyyden puute havaitaan kun haluamme samalle hiekkalaatikolle muiden länsimaiden kanssa, EU ja
varsinkin NATON uhka on päivänselvä siinä vaiheessa kun mietimme uskallammeko liittyä
länsimaiden -silmät kiinni antaa mennä- tekopyhään allianssiin, vai pitäisikö nöyristellä
itänaapurille. Uudismielistä rakentavaa keskustelua osaamme kyllä lupailla ulkopolitiikan
suhteen, rajojen sisällämme todistamme kuitenkin vanhentunutta päivähoitopolitiikkaa,
oppositio - hallitus tulitusta ja sidonnais tilitystä. Jostain ollaan tyytyväisiä; Päivi Räsänen
hyräilee tyytyväisenä Sdp:n uuden puheenjohtajan Jutta Urpilaisen teemojen ansiosta.
Lapsiperheiden asemat, parantuivat ne tai eivät, jos opposito asiaa ajaa on vaikea kuvitella
mitään räikeän iloista muutosta. Jotain on jo siinä vaiheessa pielessä kun hallituspuolueet
hyväksyvät vallan kaventamisen Rouva Presidentiltämme, Tarja Haloselta, kuten jo todistamme
eräiden muidenkin ympäristö- ja oppositiopuolueiden tämän hyväksyvän. Mikä on sinänsä
hyväksyttävää, mutta se että tehdään aloitteita vallan leikkaamiseksi, se on takinkääntöä ja
johtajaa vastaan kapinoimista. Tosin vallankumous, jos se tapahtuu, se tapahtuu hallituksesta
käsin- hallituksen ylös-alas räjäyttämisellä. Olisi luonnollista että viimeistään siinä vaiheessa
oppositio jakaantuisi Presidentin tukijoihin, hallituksen kätyreihin ja muihin. Kunnalisvaaleja
kohti, on sentään Presidenttimme turvassa Kultarannassa. Kilpailukyvyn korottamista,
virheinvestointeja ja ylilyöntejä- tähän kaikkeen meillä on esimerkki Saksasta. Konraadit
siivittivät toisen maailmansodan jälkeisen- konservatiivisen, kuitenkin keskusta-oikeistolaisen
puolueen aluilleen. Hitlerin ajoista oli kasvettu pois. Yhdysvaltojen läsnäolo Baijerissa
poissulki CDU:n ulottamisen Etelä-Saksaan. Nykypäivänä Baijerin kristillissosiaalinen unioni
on fuusioitunut puoluekokouksiin ja liittovaltio tason yhteistyöhön CDU:n kanssa, mikä
poissulkee keskenäisen kilpailun, muttei sitä tosiseikkaa minkä havaitsemme kansalaistasolla.
Äänestäjistä kuin toki kilpaillaan niin katolisten, protestanttien ja maaseudulla asuvien ihmisten
kustannuksella. 45 235 439 euron puoluetuella on hyvä puhua paskaa ja värvätä hyväuskoisia
ihmisiä mukaan taistoon toista valtapuoluetta, sozialdemokratische parteita vastaan!
Henkilökohtainen mielipide: Jos leikitään laupiasta kons-shervatiivia, leikitään sitä kunnolla
kuten ennenkin 1800-lukua aikaisemmin ja sen aikana. Toki tällöin ei politiikka ollut niin
saastuttavaa, kuin mitä se nykyään voi olla uskonnolliselle vakaumukselle ja työlle.
Saastuttavaa se onkin, myöskin 145 vuotias saksan sossu puolue taas on kypsynyt siihen
pisteeseen mistä ei kyetä enää ylöspäin. Millenium ja kaikkea kivaa, silti pidetään Allgemeiner
Deutscher Arbeitervereinin (Yleissaksalaisen työväenyhdistyksen) hegemoniaa ja traditiota
mukana vielä tänäänkin. Uusi vanhenee ja vanha uudistuu, homevaurioista on Saksanmaalla
kyse. Meillä Suomessa nuoriso on erittäin viisas, urheilullinen ja tarmokas- tai vastakohtaisesti
huumemyönteistä itsensä petturia kera kulutushyödykkeiden. Itä-Saksassa kyllä osattiin,
ongelmia ei motivaation ja menestyvyyden suhteen syntynyt, kun kaikki laitettiin Freie Deutsche
Jugend- nuorisojärjestöön. Kuitenkin jostain noin hienosta yleisvaltiollisesta kaikille vapaasta
nuorisotoiminnasta muuntautui äärivasemmistolainen, jokseenkin maanalainen organisaatio.
Minulla on toki ennakkoluuloja. Ennakkoluuloni ja vittuuntunut asenteeni johtuu nyky Saksan
kanslereista ja koko systeemistä joka tunkee minuun omaa Eurooppalais-saksalaista sivistystä.
Toisaalta hyvästä nuorisojärjestöstä muotoutuu paha kaiken muun pahan ohella mikä täyttää
Saksan syntistä valtiota vielä tänäpäivänäkin. Siltikin ihailen saksalaisia suuresti.
Terveisin, Minä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti