Inhoan ihmisiä jotka näkevät asiat mustavalkoisina. Asiat ovat värillisiä. Toki mitä yksinkertaisempaan yksityiskohtaan mennään, aina sitä suuremmalla
varmuudella voimme nimittää asian mustaksi tai valkoiseksi, joko se on tai se ei
ole. Kuitenkaan kokonaisuuksia emme voi nimittää joko tai. Voimme olettaa joko
tai. Jo käsittelyn kannalta oletetusti todistettu käsite "asia-kokonaisuus" kertoo
kokonaisuuksien muodostuvien eri asioista, oli niitä enemmän tai vähemmän.
Nimetessä asiaa, on syytä muistaa asian koostuvan vähintään kahdesta eri asia
yksiköstä. Jos kuitenkin ollaan tultu siihen pisteeseen missä asiaa ei voida enää
pilkkoa enempää, taikka tarkastella pätevin havainnoin sen rakentaja-aineksia yhä
yksikkö-statukseen saattaen, on tällöin syytä muistaa mainita mitä asian laitaa
nimittää ja mistä näkökulmasta. Tapoja ja tulkintoja asian nimittämiseen on niin
paljon kuin tunnustamme niitä. Asioiden tarkastelu on yksilöllistä, tiedostaminen
on ihmillisesti eri tavalla toimiva yhtälö jokaisella ajattelevalla. Oikea ja väärä,
totuus ja paikkaansa pitämätön. Kaikki on yhtä, ei kuitenkaan samaa. Tässä yksi
marginaalisen pieni esimerkin tiivistelmä niistä lukuisista ajattelutavoista,
avaimista, tai kuten itse nimitän ratkaisuista, joita käytän eettisesti haastavien
poliittisten kysymysten ratkaisemiseen sekä taloudelliseen riskinhallintaan.
Painottaisin muistamaan, toki on asioita joita on määrätty ja määritelty. Vaikka
monia asioita on säännöstelty, ei näistä asioista voi todeta kuin niiden oman
statuksen. Toki voimme sääntöjä käyttämällä ja luomalla tutkia ja määritellä
isompia kokonaisuuksia, mutta tällöinkin tiedostamme kokonaisuuksien koostuvan
monista yksityiskohdista. Lisä haastetta toteamiseen tuo myöskin monimutkaisten
asioiden yksinkertaisuus ja yksinkertaisten asioiden monimutkaisuus. Asiat sekä
ovat ja eivät ole. Se miksi olemme silti pystyneet säilyttämään asiat sovussa ja
ristiriitaisuuksista huolimatta yhteensopivina, on se elementti joka asioita
tarkastelee. Ihminen. Ajattelussa meillä on sydän mukana, Jumalan antama sydän.
Menemmekö sinne, tänne, tuonne vai menemmekö mihinkään, ei mitään näistä ja
kaikkea tätä varten apuumme on annettu Jumalan Rakkaus.
Lopuksi muistutan, länsimainen tieteellis-rationalistinen ajattelutapa ja trendikäs
loogisuus ovat nimensä mukaisesti vain länsimainen tieteellis-rationalistinen
ajattelutapa ja trendikäs loogisuus. Yksiselitteisesti emme voi antaa yhteiskunnan
elää tällaisen ajattelun varassa, toki ratkaisuja ja kompromissejä on tehtävä, mutta
inhimillisesti yleisen ihmisyyden nimessä. Olemmehan itsenäisiä ihmisiä.
Minäkään en tässä turisisi ellemme eläisi yhteiskunnassa joka on tällaisen
ajattelun varassa- ajattelun, joka ruokkii vastoinkäymisiä yhä tunnetasolta
maailmansotiin asti. Olemme kaikki tasa-arvoisia, mutta tasa-arvoamme voi itse
kukin venyttää yleisen tasa-arvon nimeen. Huijata ei siltikään saa. Toki kukin itse
päättää mikä on tarpeellista ja mikä ei. Mikä on rikkomus mikä on vielä
menettelee. Jos kompromissien tarkoitus/päämäärä on poistaa ristiriidat jotka
johtavat kompromisseihin, milläs tämä ratkaistaan- no kompromisseilla tietysti,
hassua mutta niin se on. Oman edun tavoittelua, sitä siinä sivussa yhteisen asian
ajamiseksi vai yhteishyvää oman edun siivellä. Kaikkea tätä toki.
Ihmiset harvoin tiedostavat tällaisten asioiden olevan läsnä kaikessa, ja mitä
enemmän pitkälle viedyssä, sitä pitempään. Onneksi ihmiskunta on keksinyt
apukeinot, pikemminkin ihmiskunta on luonut työkalut jota emme käsitä
työkaluiksi. Tämä työkalu on kulttuuri, ja kulttuurit yleensä ovat muodostuneet
näkymättömäksi johtajaksi kaikessa. Kulttuurit hallitsevat kaikkea maanpäällistä.
Tunteemme ovat ensisijaisia, kuitenkaan tunteista ei voi äänestää. Kulttuurit ovat
ratkaisu kaikkeen vähänkin suurempaan päätöksen tekoon, jokainen itse toimikoon
suuruuden puntarina. Mikä on ihmiselle sitten tärkeää ja mikä toissijaista.
Kulttuuri on avain kaikkeen. Avoimuus, itsearvostus ja kunnioitus on hyvä
lähtökohta. Vain kognitio on rajana.
Miksi ostaa Rubikin kuutio ja sekoittaa valmiiksi tehty ja yhä edelleen ratkaista ja sekoittaa ratkaistu. Koska ongelmien ratkaisu on hauskaa. Hauskaa on myöskin kääntää puukkoa haavassa ja lapata lisää paskaa suomalaisen yhteiskunnan niskaan. Haavan puhdistaminen suolalla ja viinalla, tätä on kun äärimmäinen vuorovaikuttaminen. Se ollaan nähty, että paskan puhumisella pääsee jo pitkälle. Tuoreella paskalla pidemmälle.
Suomi tarvitsee kulttuuripuolueen, se olen minä.
Terveisin, Minä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti